Yhteenveto Suomalainen siideriomena -seminaarista

Julkaistu Posted in Siiderin valmistus

Suomalaisen Aidon Siiderin Seura järjesti seminaarin 14. huhtikuuta 2018. Paikkana oli Stadin Panimobaari Helsingissä.

Seminaarin aihe oli Suomalaiset siideriomenalajikkeet eli mitkä suomalaiset (Suomessa yleisesti saatavilla olevat) omenalajikkeet sopivat erityisen hyvin siiderin valmistukseen ja miksi. Seminaari koostui lyhyistä alustuksista ja aiheisiin liittyvistä keskusteluista.

Seminaarissa oli osallistujia 28. Heistä suurin osa eli 18 henkilöä oli tullut paikalle muualta kuin pääkaupunkiseudulta.

Seuraavassa on yhteenvetoa esityksistä ja keskustelusta. Diat esityksiä 1-3 on saatavilla aitosiideri.fi -sivustolla.

 

  1. Seminaarin alustus / Harri Ahola (SASS)
  • Siideriomena = siiderin valmistukseen erikoisen hyvin sopiva. Kaikista omenoista voi tehdä siideriä, joistakin vain tulee parempaa siideriä. Tanniinisuuden puute ei ole este hyvälle siiderille. Jos sitä löytyy, se on mukava etu.
  • Siiderin ominaisuuksien lähteet. Siiderin ominaisuuksiin vaikuttavat useat seikat. Seminaarissa keskityttiin lajikeominaisuuksiin. ”It’s all about Apples”.
  • Muutaman klassisen siiderimaan siiderien luokittelua ominaisuuksien mukaan. Englantilaiset painottavat tanniinisuutta, ranskalaiset makeutta, asturialaiset siltä väliltä. Pohjoisamerikkalainen luokittelu voisi olla suomalaisille siidereillekin sopivin.

 

 

  1. Suomalainen siideriomena mitattavan tiedon näkökulmasta / Johannes Vuorinen (Terissaari)
  • Omenan perusominaisuudet ovat:
    • Sokeri (-> 50% CO2, 50% etanoli)
    • Hapot
    • Tanniinit
    • Aromi/Flavori
    • Sokeri muuntuu alkoholiksi, hapokkuutta ja tanniinisuutta voi mitata mutta aromia/flavoria voi vain arvioida mehua maistamalla.
  • Sokeripitoisuus vaihtelee vuosittain
  • Suomalaisen omenalla on yleensä aina optimaalinen ph (3,3-3,8)
  • Tanniinisuus on vaikein mitattava. Suomalaisen omenan arvoja ei juuri ole.
  • Aromi/flavori on arvioita aistinvaraisesti. Lopullinen arvio vasta käymisen jälkeen.
  • ”Omasta mielestäni tyypilliseen suomalaisen siiderin laadun nostamiseksi tärkeintä olisi saada lisää tanniineja sekä alkoholia (=omenan sokeria).”
  • Esityksen ehdotukset siiderilajikkeisiin perustavat Terissaaren tarhoissa kasvaviin lajikkeisiin. Muitakin hyviä lajikkeita on….
  • Keskusteltiin aiheesta mitä voidaan tehdä… (kts viimeistä kohtaa)

 

 

  1. Omenan hankinta (siiderin tekijän näkökulmasta) / Petri Halmetoja (Kuura)
  • Mehuomenan määrä ei riitä pitkälle
  • Osto-omenan laatuun ei juuri voi vaikuttaa,
  • Oma siideriomenatarha: ei ymmärrystä riittävällä tasolla
  • Kotipuutarhat: miten järjestää logistiikka keräämiselle

 

 

  1. Villiomenat – lyhyt alustus / Petri Halmetoja (Kuura )
  • Potentiaaliset tanniiniset lajikkeet
  • Todella hapokkaita (voi olla huono asia)
  • Voivat olla myös todella sokeripitoisia
  • Lähes poikkeuksetta ovat pienempiä kooltaan
  • Mehusaanto on heikohko

 

 

  1. Ammattipuolen omenaviljelystä / Paula Achren (Paula Achrenin Puutarha)
  • Satotaso on noususuhdanteinen
  • Ammattiviljelyssä on siirrytty nostamaan puumäärää/satomäärää per hehtaari
  • Ensiluokkainen, laadukas omena tuorekäyttöön (toistaiseksi ei teollisuuden tarpeisiin)
  • Tautikestävyys, ruvenkestävyys
  • Pääasiassa taimet tulevat ulkomailta à yhteisymmärrys kotimaisten taimiviljelijöiden välillä puuttuu
  • Marjaomenat: olleet aikoinaan pölyttäjäpuina, Dolgo, Erstaa, Chestnut à pienet pahanmakuiset ja tanniiniset marjaomenat. Miten kerätä ne talteen? Haaste siiderin tekijöille?
  • Kotimainen omena kaupassa on ”punakeltainen”. Lajikenimet esiin kaupoissa.
  • Mikä on optimi hinta siideriomenalle? (Tämä jäi avoimeksi.)
  • Tarhan perustaminen: Piiskataimilla satokuntoiseksi 3-5 vuodessa, ”Valmiilla” taimilla pääsee tuottoikäiseksi nopeammin

 

 

 

  1. Harrastajan näkökulma / Jyrki Sarkkinen (SASS)
  • Perustanut oman hedelmätarhan Joutsaan
  • Harrastus lähtenyt liikkeelle havaintotarhasta, jossa tällä hetkellä yli 60 eri lajiketta testejä ja kokeiluja varten
  • Jos olisi kootusti tietoa siideriin ja paikalliseen ilmastoon sopivista lajikkeista, havaintotarhavaihetta ei välttämättä olisi tarvinnut, parhaita lajikkeita olisi voinut kasvattaa alusta alkaen, puutarhan pinta-ala olisi paremmassa käytössä ja aikaa olisi säästynyt 5-10 vuotta
  • Yllättäviä lajikkeita kokeilemalla voi toki löytyä hyviä ja omaan makuun sopivia lajikkeita, vaikka ne eivät millään virallisella siideriomenasuosituslistalla olisikaan

 

 

 

  1. Taimistojen näkökulma / Teppo Kaariniemi (Hirvensalmen taimisto)
  • taimisto on erikoistunut hedelmäpuihin
  • pyrkii palvelemaan alan valmistajia
  • Tapiola-lajike
  • Eppulainen = Kerppolan talviomena. Grenman lähisukulainen
  • Jos haluaa oman lajikkeen markkinoille, tulee tehdä tämän vuoden (2018) aikana
  • omaan käyttöön voi taimistoilla teetättää edelleenkin puita.
  • Fruticetum – hedelmätarha Lohjansaarella à maistelumahdollisuus!

 

 

 

  1. HAMK:n tutkimushankkeista / Sanna Lento (Hämeen ammattikorkeakoulu)
  • Meillä oli ViiniPro –tutkimushanke 2007-2010, jossa tutkimme 16 eri omenalajikkeesta tehtyjen mehujen ja omenalajikeviinien ominaisuuksia. Hankkeen tulokset löytyvät:  http://www.theseus.fi/handle/10024/90828.
  • Hankeidea yhteistyöstä, joka koskee kaikkia pienjuomatuottajia Suomessa ml. siiderit, oluet, tilaviinit ym. Siiderin valmistajia koskevia ajatuksia mm:
    • ”Omenatarhalta siideritilalle”
    • Pullotuksen yhtenäistäminen, kapasiteetin hyödyntäminen järkevästi? à pullotus, tankkikapasiteetti
  • ideointia: Puristuspakun tavoin pullotuspaku?, siiderireitti
  • fi –  on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalveluja monipuolinen lähiruoka-alan tietolähde. Sivustolta löytyy tietoa mm. REKO-renkaista, alan hankkeista sekä monenlaista materiaalia liittyen pk-elintarvikeyrittäjyyteen ja yritystoiminnan kehittämiseen.

 

 

 

  1. ProApple –tutkimushanke / Petri Halmetoja SASS)
  • ProApple hanke on käynnistynyt hankeen rahoitushakemuksella. Jos rahat saadaan, niin varsinainen toiminta alkaa vuoden vaihteessa.
  • Hankepartnerit:
    • Turun yliopisto, elintarviketieteen laitos ja FFF (hankevetäjä)
    • Luonnonvarakeskus
    • Virosta: Pollin puutarhatutkimuslaitos (Eesti Maaulikool), Center of Food and Fermentation Technologies, Estonian Business School
    • Latviasta: University of Latvia
    • Liettuasta: Kaunas University of Technology
    • Ruotsista: SLU
  • SASS on hankkeen ”sponsori”. Eli se on luvannut kannattaa, tukea ja auttaa hanketta erikseen sovittavin tavoin.
  • Tavoitteena on kartoittaa siideriin sopivia lajikkeita: kerätä mittaustuloksia, tehdä siiderikokeita, arvostella niitä aistinvaraisesti ja koota lajikelista viljelijöille ja siiderin valmistajille.

 

 

 

  1. Loppuyhteenveto
  • SASS ei jää odottamaan ProApple hankkeen tuloksia, vaan ryhtyy itse keräämään tietoutta suomalaisista siideriomenista
    • Johannes Vuorisen johdolla pohditaan, miten ja millä tavoin suomalaisen siideriomenalajikkeiden mittaustietoja kerätään vakioidusti ja miten kerätä tulokset vuosittain kehittyvään tietokantaan. Suunnitteluryhmään ilmoittautuivat mukaan Petri Halmetoja ja Sanna Lento.
    • Harri Ahola käynnistää hankkeen, jolla kerätään harrastajien omia ”hedonistisia” arvioita ja kokemuksia lajikkeiden ominaisuuksista ja sopivuudesta siiderin valmistukseen
  • Lajiketietoutta tullaan keräämään Aitosiideri.fi -sivustolle
  • Seminaaria pidettiin onnistuneena, josta kiitos aktiivisille osallistujille, alustajille ja Stadin Panimobaarille tiloista ja baarin aukiolosta.
  • Seuraava seminaari vuoden kulutta.

 

Yhteenvedon laati Harri Ahola (kiitos Iida Oinonen muistiinpanoistasi).

Vastaa