Missä omenalajikkeissa on tanniinia?

Siiderin tekijää kiinnostaa, mistä omenalajikkeista saa juomiinsa paljon kaivattuja tanniineja. Yksi hyvä lähde siideriin käytettävän omenamehusekoituksen tanniinipitoisuuden (ja happojen sekä sokeripitoisuuden!) suunnitteluun on Kuopion yliopiston vuonna 2008 julkaisema, Mikko Nissisen ja Harri Kokon kirjoittama ”Pohjoiset hedelmäpuut – lajikekuvaukset”, joka on ladattavissa PDF-tiedostona: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1341-7/urn_isbn_978-951-27-1341-7.pdf

Julkaisussa käytetään tanniineista suomenkielistä termiä parkkihappo. Yleisen brittiläisen käsityksen mukaan hyvissä siideriomenoissa olisi tanniineja 0,2%.

Julkaisun tietojen perusteella seuraavissa Suomessa menestyvissä omenalajikkeissa on mainittu olevan tanniineja

Aljonushka (51-50-27) 0,12%
Altaiskoje rumjanoje 0,133%
Baganenok 0,14%
Dolgo 0,214%
Feniks altaiskij 0,083%
Gornoaltaiskoje 0,217%
Izbrannitsa 0,056%
Moskovskoje zimneje 0,069%
Moskovskoje pozdneje 0,055%
Palmetta 0,11%
Pepinka altaiskaja 0,217%
Ranetka purpurovaja 0,554%
Sergiana 0,059%
Sibirskij suvenir 0,3%
Studentsheskoje 0,072%
Uslada 0,053%
Zavetnoje 0,166%

Omenapuiden saatavuutta voi tiedustella mm. Hirvensalmen taimistolta http://omenapuu.com

Mitä muita tanniinipitoisia Suomessa menestyviä omenalajikkeita tiedät? Eräiden arvioiden mukaan mm. Valkeassa kuulassa on havaittavissa tanniinikomponentti.