SASS:n aistinvaraisten havaintojen omenatietokanta (SAHO)

Havaintojen täyttöohjeet

SAHO omenatietokantaan kerätään siideriharrastajien aistinvaraisia havaintoja omenalajikkeiden sopivuudesta aidon siiderin valmistukseen. Tiedot syötetään Aitosiideri.fi sivustolla olevan lomakkeen avulla. Tietokannasta on yhteenveto myös samoilla sivuilla.

Palvelu on tarkoitettu kaikille siiderin harrastajille. Tietokanta perustuu luottamukseen. Tietojen eheys on tietojen syöttäjän vastuulla. Sivuston ylläpitäjillä on oikeus asiattomien tietojen poistamiseen. Toistaiseksi syötettyjen tietojen korjaus on mahdollista vain poistamalla koko tietokantarivi. Se tapahtuu pyynnöstä ylläpitäjän toimesta. Poistopyynnön voi esittää web-lomakkeella.

Tietokannan tarkoituksena on kerätä harrastajilta mahdollisimman laaja näkemys omista kokemuksista siiderin valmistukseen soveltuvista omenista. Havainnot tehdään tuoreesta puristetusta ja käsittelemättömästä omenamehusta. Kerättyjen tietojen perusteella voivat muut siiderin harrastajavalmistajat löytää lajikkeita, joiden ympärille kannattaa oma siideri rakentaa ja toisaalta, mitä lajikkeita varoa laittamasta liikaa esimerkiksi happojen takia. Tietokanta auttaa myös päättämään, mitä lajikkeita kannattaa omassa tarhassa suosia.

Täydellisen omenatietokannan pitäisi tietenkin sisältää myös keskeisten ominaisuuksien mittaustuloksia. Ja se onkin toinen hanke, jota seuramme on käynnistämässä. Aistinvaraisten havaintojen keräämisen perusteena ovat: nopeus, helppous ja toivottavasti runsas havaintojen määrä. Jotta mittaustulokset olisivat todella luotettavia, olisi niiden mittaaminen vakioitava menetelmien ja mittaajien osalta. Tämän takia on päädytty siihen, että tähän tietokantaan edellytetään vain aistinvaraisia tietoja, jotka sisältävät, jos sisältävät, havaitsijasta johtuvia epätarkkuuksia. Omat mittaukset toisivat niitä vain lisää. Siis tavoitteena on nopeus, helppous ja runsaasti havaintoja.

Havaintojen täyttöohjeet

  1. Omenalajike
    Lajikkeen ”virallinen” nimi, jolla sitä taimitarhoissa myydään. Jos nimeä ei löydy valikosta, niin syötä viereiseen kenttään
  2. Kypsymisen ajankohta
    Lajikkeen yleisin Suomessa käytetty jako kesä/syys/talviomenaksi.
  3. Koettu omenamehun makeuden ja happamuuden intensiteetti
    Tämä on vaikein arvioitava ominaisuus omenassa/omenamehussa, koska makeus (sokeripitoisuus) ja happamuus ovat tietyllä tapaa astinvaraisesti arvioituina toistensa vastakohtia. Arviointia vaikeuttaa erityisesti se, että kovinkin happaman mehun sokeripitoisuus voi olla korkea, vaikka se ei maistuisikaan makealta. Mutta ilman mittaamistakin voi mehun makeuden ja happamuuden intensiteettiä eli voimakkuutta arvioida eli siten, miltä se tuntuu. Toisaalta makeus/happamuus on kaikkein tärkein ominaisuus tunnistaa, jotta siideristä ei tule liian hapanta. Jos happamuus on 4 tai 5 kannattaa olla tarkkana, ettei tällaisia omenia laita liikaa (yli 25-30%). Vastaavasti pelkästään makeat omenat tarvitsevat seurakseen happoja. Makeuden ja happamuuden suureet on pidetty erillään, koska niiden suhde ei ole riittävä tieto. Oleellista on niiden arvioidut intensiteetit eli onko mehu esimerkiksi 2-5, 3-3 vai 4-3 jne. Hyvä siiderihän tehdään mehujen sekoituksista, joten molempien ominaisuuksien intensiteetit on hyvä tietää vaikka vain aistinvaraisina arvioina. Mehun makeus eli sokeri muuttuu kaikki alkoholiksi, jos näin annetaan tapahtua. Siksi hapokkuuden arviointi on tärkeätä.
  4. Ks. edellinen
  5. Koettu omenamehun flavorin vahvuus
    Tämä on kaikkein tärkein ominaisuus tunnistaa, jotta siideristä tulisi erityisen hyvää (”Its all about Apples”). Flavourin (aromin, maun, suuntuntuman ym. yhteisvaikutelma) pystyy ehkä tosi kokenut siideristi määrittämään jo omenasta, mutta yleensä sen pystyy arvioimaan vain mehusta. Flavouria ei myöskään pysty millään laitteella mittaamaan, joten sekin on hyvä syy tälle aistinvaraiselle omenatietokannalle. Flavouri on aina myös mieltymiskysymys. Siksi ei haluta arviota, onko mehu hyvää vai pahaa, vaan arvio flavorin intensiteetistä. Kommenttikenttään voi sitten lisätä oman arvionsa mieltymyksestä.
  6. Koettu omenamehun tanniinisuus
    Tässä tanniinisuudella tarkoitetaan mehun kitalakea supistavaa, astringoivaa vaikutusta. (Hapokkuus vetää posket ”kuopalle”). Kaikissa omenissa on tanniineja, mutta yleensä suomalaisissa omenissa niiden intensiteetti on hyvin alhainen eli 1 = ei tanniinia.
  7. Mielipide omenamehun soveltuvuudesta siiderin tekoon
    Tämän ohjeen kirjoittajan mielestä hyvä siideri tehdään aina usean omenan/mehun sekoituksesta. Kaikista omenista voi tehdä siideriä, joistakin voi tehdä parempaa. Tässä arviossa etsitään arvioijan näkemystä kyseisen omenan/mehun suositeltavasta osuudesta tasapainoisessa hyvässä siiderissä. Esimerkisi jos mehun flavouri on 5, niin sen ympärille kannattaa rakentaa siideri noin 50%:sti, lisätä muita ja välttää liian suuria happoja (ja tanniineja). Jos taas hapokkuus on 5, kannattaa olla tarkkana eli max. 25%. Kommenttikenttään voi sitten lisätä tarkempia ja kuvailevampia arvioita.
  8. Vapaat kommentit
    Vapaat kommentit liittyen annettuihin havaintoihin
  9. Havainto-omenan kasvatuspaikkakunta
    Paikkakunnan nimi
  10. Havainto-omenan kasvatusvyöhyke
    Omenan kasvatusvyöhykkeet löytyvät netistä esimerkiksi täältä.
  11. Satovuosi
    Satovuosi neljällä numerolla. Oletuksena on, että havainnot tehdään kypsien omenoiden (siemenet ruskeita) mehusta, eli ei aikaisten pudokkaitten. Tämän takia emme kerää päivämäärää. Omenien ominaisuudet vaihtelevat vuosittain, joten vuosi tarvitaan. (Tulevaan mittaushavaintotietokantaan liitetään sitten myös havainnon päivämäärä.)
  12. Havaitsijan nimi
    Tietokannan eheys perustuu havaintojen luotettavuuteen. Havaitsijan nimi on sen takeena. Nimi näytetään julkisessa yhteenvedossa.
  13. Havaitsijan sähköpostiosoite
    Tieto tarvitaan mahdolliseen yhteydenpitoon, jos havainnoissa on epäselvyyksiä. Tietoa ei näytetä julkisessa yhteenvedossa.
Siirry syöttämään uusia omenahavaintoja tästä tai siirry tutkimaan aiemmin syötettyjä tietoja tästä.